Hitaasti etenevä vakoojatrilleri on katsomisen arvoinen. Aidon rankka, stasimainen tunnelma jäi luihini jäytämään moneksi päiväksi.
Pohjoismaissa tämän elokuvan ikäraja vaihtelee välillä 11-15 vuotta, vaikka ampumiset ja raakuudet puuttuvat. Eikä kyse ole siitä, että ne kohdat olisivat jääneet leikkauspöydälle. Tarinassa niitä vain ei ole, eikä tarvitsekaan olla. Siitä iso plussa. Jamesbondit on vauhdikasta satua, tosielämän agentit toimivat toisin.
Tarinan teema on selkeä: humanismi vastaan jokin. Mutta se jokin ei olekaan terrorismi. Se on toisenlainen mörkö: perinteiset terrorismin vastaiset menetelmät voimankäyttöineen.
Philip Seymour Hoffman tekee tässäkin elokuvassa laadukasta näyttelijäntyötä. Saksalaisen agentin rooli jäi hänen viimeiseksi pääroolikseen. Alakuloisena ja viileän kyynisenä perusmiehenä hän on vertaansa vailla. Näin jälkeenpäin ajatellen tuollainen rooli sopi hänelle liiankin hyvin.
Kivana yksityiskohtana on tahattoman oloinen product placement: Hoffmanin kädessä hetken keikkuva Pikku Myy -muumikuppi.
Vaikka elokuva ei saanut minua ja Solveigia pauloihinsa, sen välittämä sanoma on suuri: maailmastamme on tultava turvallisempi. Meillä kun ei ole muuta paikkaa elää. Elokuva esittää myös pari tuhatta vuotta vanhan kysymyksen: voiko pahaan vastata hyvällä?
Viihteellisyys: ***
Syvyys: ****
Hauskuus: *
Jännitys: ****
Idyllisyys: **
Yleisarvosana: ***
Kenelle suosittelen: Kaikille, jotka ajattelevat
Trailerin voit katsoa klikkaamalla tästä.
Ohjaaja: Anton Corbijn
Käsikirjoitus: Andrew Bovell, John le Carré
Perustuu romaaniin: John le Carré: A Most Wanted Man (suom. Lainsuojaton, Tammi 2009)
Pääosissa: Philip Seymour Hoffman, Rachel McAdams, Daniel Brühl, Robin Wright, Willem Dafoe, Grigoriy Dobrygin
Genre: Trilleri
Valmistusvuosi: Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa 2014
Kesto: 2 h 2 min
Ikäraja: K-12
(Blogitekstin kirjoitti Bruno-Solveig -pariskunnasta se Bruno.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti